Neuropsykiatrinen valmennus

Neuropsykiatrinen valmennus (Nepsy) on ohjauksellinen kuntoutusmenetelmä joka on suunnattu neuropsykiatrisille asiakkaille.

Neuropsykiatrinen terminä viittaa psykiatriseen oireistoon, jolle tyypillistä on neurologinen alkuperä. Neuropsykiatrisista oireyhtymistä tunnetuin on tarkkaavaisuushäiriö ADHD, mutta käsitteen alle mahtuu hyvin laaja kirjo erityyppisiä oireita ja niiden ilmenemismuotoja kuten kielellinen erityisvaikeus, Aspergerin tai Touretten oireyhtymä. Neuropsykiatristen oireiden taustalla vaikuttavat biologiset tekijät ovat usein synnynnäisiä, mutta ne voivat myös olla seurausta jostain vammasta, esimerkkinä aivovammapotilaat. Jotkut neuropsykiatrisiksi luokiteltavat oireet voivat alkaa myös aikuisiällä.

  • Neuropsykiatrinen valmennusmenetelmä tukee erityisesti puutteellisia toiminnanohjauksen taitoja. Neuropsykiatrinen valmennus perustuu kielelliseen kommunikaatioon ja edellyttää asiakkaalta jonkinasteista kykyä havainnoida ja arvioida omaa toimintaansa.
  • Neuropsykiatrinen valmennus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka tausta-ajatuksena on ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. Keskeisiä asioita ovat arjen- ja elämänhallinnan sujumisen tukeminen, valmentautujan omien vahvuuksien sekä voimavarojen löytäminen ja hyödyntäminen eri elämänalueilla sekä itsetunnon ja positiivisen minäkuvan rakentaminen. Valmennus voidaan kokea terapeuttisena, mutta se ei ole terapiaa.
  • Neuropsykiatrinen valmennus on tehokas menetelmä erityisesti itsenäistyvien nuorten sekä nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisyssä. Valmennuksesta saa tukea juuri sen hetkisen elämäntilanteen haasteisiin, joita voivat olla esimerkiksi vaikeus saada opiskelu- tai työpaikkaa tai oman talouden hallinta.
  • Valmennuksen on todettu sopivan myös koululaisille, joilla on vaikeuksia esimerkiksi oman toiminnan ohjaamisessa. Koululaisten neuropsykiatrisissa valmennustapaamisissa harjoitellaan muun muassa tunnetaitoja ja vuorovaikutusta. Lapsia ja nuoria ohjataan tunnistamaan ja hallitsemaan omia tunteita esimerkiksi tunnekorttien avulla. Erilaisten pelien ja leikkien kautta harjoitellaan keskittymistä, ohjeiden noudattamista, toisten huomioon ottamista sekä reiluja pelisääntöjä. 
  • Neuropsykiatrista valmennusta voidaan suunnata myös perheille, joissa jollakin perheenjäsenellä on neuropsykiatrinen erityisvaikeus. Perhettä autetaan löytämään keinoja ja toimintamalleja arkeen, autetaan heitä käsittelemään kokemuksiaan ja ratkomaan ongelmia ja löytämään yhdessä polku parempaan tulevaisuuteen. Perhettä autetaan parhaiten silloin kun valmennus on osa perheen vahvuuksien arviointia.
  • Neuropsykiatrista valmennusta toteutetaan valmentautujan omassa asumis- ja toimintaympäristössä: kotona, koulussa/opiskelupaikassa, harrastuksissa jne. Tapaamisten ohella yhteyttä pidetään myös puhelimella ja/tai sähköpostilla.


Valmennus on tavoitteellista "täsmätukea", jota ohjaa alussa asetetut tavoitteet ja valmennussuhde päättyy kun tavoitteet on saavutettu. Lisäksi valmentaja tukee ja opastaa valmentautujaa selviytymään neuropsykiatristen erityisvaikeuksien mukana tuomien haasteiden kanssa mahdollisimman itsenäisesti. Näiden lisäksi valmentaja on mukana kun tehdään yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Esimerkkeinä oppilashuolto, hoitojaksot, kuntoutuminen tai psykologin/lääkärin tapaaminen.

Asioita, joita neuropsykiatrisessa valmennuksessa harjoitellaan henkilön tarpeiden mukaan voivat olla muun muassa
- toiminnanohjaus
- päivärytmi
- ajankäyttö
- rahankäyttö
- asiointitaidot
- kodinhoidolliset taidot
- terveyden edistäminen
- hygienia
- harrastustoiminta
- itsenäistyminen
- itsetuntemus ja – luottamus
- itseilmaisu
- eri oppimisen tekniikat kotona ja koulussa

Valmennuksen voi hakeutua joko yksityisesti tai lähetteellä/maksusitoumuksella. Maksusitoumuksen voi saada esim. vammaispalveluista, koulutoimesta tai psykiatrian poliklinikalta.

Jaa Facebookissa